Home

Metsiemme digiloikka tuo 100 M€ vuotuiset säästöt

Harvesteri työssään – samalla tallentuu paljon dataa synnytteillä olevaan maanlaajuiseen metsävaratietojärjestelmään. Kuva: Ponsse

Suomen metsävarojen aiempaa parempi hyödyntäminen, kustannustehokkaampi puutavaralogistiikka ja kannattavampi metsänhoito takaavat merkittäviä lisätuottoja alalle. Tavoitteena on yli 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt metsänomistajille, metsäyhtiöille ja koneyrittäjille, kun kaikki tieto metsistämme saadaan lähivuosina talteen ja käyttöön. Säästöt muodostavat jopa kymmenen prosenttia puun korjuun ja kuljetuksen 1,2 miljardin vuotuisista kustannuksista.

Harvesteri työssään – samalla tallentuu paljon dataa synnytteillä olevaan maanlaajuiseen metsävaratietojärjestelmään. Kuva: PonsseDIMECC yhdisti alan johtavat toimijat luomaan modernin metsävaratietojärjestelmän, joka tarjoaa nykyistä tarkemmat, monipuolisemmat ja ajantasaisemmat puusto-, maasto- ja tiestötiedot. Jatkossa ei siis tarvitse suotta mennä metsään.

Tehostuminen tuo kilpailukykyä ja kasvua

”Digitalisaatio ja erityisesti metsävaratiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen tuo todellisen kehitysloikan metsäalalle. DIMECCillä oli keskeinen rooli metsätietoekosysteemin synnyttämisessä, kun se auttoi kokoamaan tutkimus- ja osaajaverkoston sekä tiedon käyttäjät hankkeeseen. Samalla opimme, miten big dataa on hyödynnetty muilla aloilla”, korostaa hankkeen koordinaattori, Metsäteho Oy:n tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen.

”Big data on niin metsien kuin ylipäänsä teollisuuden ja koko talouden kannalta yhä keskeisemmässä roolissa. DIMECC on tuonut tässä yhteen johtavan suomalaisen metsäosaamisen, jotta digitalisoitumisen mahdollisuudet saadaan valjastettua parhaan mahdollisen kilpailukyvyn hyväksi. Se tarkoittaa myös koko kansantaloudelle enemmän kasvua ja enemmän työpaikkoja”, tiivistää DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala.

Hakkuukoneet keräävät jo nykyisin huikeasti mittausdataa. DIMECC Data to Intelligence -ohjelman Forest Big Data -hankkeessa Metsäteho, Arbonaut, VTT ja Suomen Metsäkeskus tutkivat nykyisen datan käyttömahdollisuuksia metsävaratiedon hankinnassa ja päivittämisessä. Metsissämme työskentelee 2 000 hakkuukonetta, jotka hakkaavat päivässä noin miljoona puuta eri tavaralajeiksi. Jokainen runko ja pölkky mitataan tarkasti ja tiedot rekisteröidään koneen tietojärjestelmään. Myös koneen sijainti tallentuu kunkin työpisteen tarkkuudella.

Kattavaa dataa joka lähtöön

Metsäkoneiden rooli on myös jatkossa keskeinen sekä puusto- että maaperätiedon kaukokartoituksessa. Hankkeessa Aalto-yliopisto paneutui metsäkoneiden sensoritekniikan kehittämiseen työn tehostamiseksi ja automatisoinniksi. Sensorit voivat määrittää ympäröivän maaston ja puuston, työlaitteen sijainnin sekä nosturin asennon.

”Tulevaisuudessa tietoa tuotetaan monin eri tavoin. Dataa kerätään ja päivitetään metsien inventointien yhteydessä sekä osana puunhankinnan ja metsänhoidon operaatioita. Näin saamme metsävaratietojärjestelmästä kattavan”, toteaa Hämäläinen.

Metsätiedosta hyötyvät puunhankinta- ja puuntuotantoprosessit sekä metsäntutkimus, viranomaistoiminta ja useat muut toimijat. Puuhuollon arjessa säästetään aikaa ja kustannuksia, kun järjestelmä kertoo esimerkiksi, milloin maastoon kannattaa seuraavan kerran koneella mennä.

Asiasta juttua myös perjantain 31.3. klo 18 Keski-Suomen alueuutissa. Haastattelussa Metsätehon Jarmo Hämäläinen ja maastossa Metsä Groupin Hannu Pirinen (linkki Yle Areenaan).

Lisätietoja:

Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy:n tutkimusjohtaja, puh. 040 582 1610, jarmo.hamalainen(at)metsateho.fi
Matti Vakkuri, DIMECC Data to Intelligence -ohjelmapäällikkö, Tieto Oyj, puh. 040 512 6894, matti.vakkuri(at)tieto.com
Harri Kulmala, DIMECC Oy:n toimitusjohtaja, puh. 040 840 6380, harri.kulmala(at)dimecc.com

Leave a Reply

Your email address will not be published.